"Eläintensuojelu"

Valitsin aiheekseni eläintensuojelun lähinnä koska nyt on ollut taas paljon puhetta turkistarhauksesta. (Milloinpa siitä ei olisi keskustelua?) En ole puoltaja mutta ei minulla kyllä ole tarhausta vastaankaan mitään. Ainoa mikä minua harmittaa tarhauksessa on häkit ja niiden pienet tilat, mutta muuten turkistarhaus on ihan yhtä pätevä elinkeino kuin mikä tahansa muu ammatti. Pitää muistaa että muutaman yksittäistapauksen vuoksi ei saa leimata kaikkia.
   Eniten minua häirinnyt asia koko tuskistarhauskeskustelussa on sinisilmäisyys siitä kuinka kaikki muuttuu paremmaksi kunhan vain tarhaus lakkautetaan Suomesta. Nyt täytyy ihan kysyä, mitä tämä toimenpide parantaa? Todella moni menettäisi työpaikkansa ja yllättäen yksi elinkeino katoaisi maastamme. Sitäkö nykyään ihmiset haluavat? Hävittää kaiken itselleen "hyödyttömän" maapallolta. Miksi aina ajatellaan että vain ihminen osaa päättää oikein ja vain ihminen on pätevä päättämään jostakin asiasta? Minusta ainakin alkaa tuntua ettei ihminen osaa päättää mistään mitään oikein..
   Kannattaa muistaa että Suomen tekemiset eivät vaikuta suorasti Kiinan tai minkään muun maan turkistarhaukseen tai eläintensuojeluun. Sen lisäksi näitä tarhattuja eläimiä ei voida päästää Suomen luontoon! Miksikö? Koska a) eläin joka on elänyt häkissä koko elämänsä ajan, ei osaa pitää huolta itsestään luonnossa ja b) esimerkiksi minkki ei kuulu Suomen luontoon ja vaurioittaisi näin ollen Suomen luonnon ekosysteemiä kovalla kädellä. Nämä eivät ole tekosyitä, jotta turkistarhausta ei lakkautettaisi Suomessa, ne ovat vain faktoja, jotka halusin tuoda esiin. Joku ystävällinen henkilö nettisivuillaan kertoo puolueetonta tietoa turkistarhauksesta ja heti ensimmäinen lause tökkäsi minua silmään kuin veitsi - " Turkistarhaus on puolustuskyvyttömien eläinten hyväksikäyttöä, jonka tavoitteena on taloudellisen voiton maksimointi."
Tämä silpoi silmäni lähinnä siksi kun nettisivun piti olla puolueeton. Kyseinen väittämä ei ole puolueeton, ainakaan minun mielestäni. Jos halutaan puolueettomasti esittää jokin asia, ei sitä mustamaalata heti ensimmäisessä virkkeessä. Turkistarhaus on elinkeino siinä missä jokin muukin eläimiin liittyvä ala -ainakin minä näin luulisin. Vai onko maatalous, kalatalous ym. kaikki puolustuskyvyttömien eläinten hyväksikäyttöä? Sittenhän se miten minä hoidan kissojani on taloudellisen voiton maksimointia, sittenhän koiran, kissan, jyrsijän tms. ulkoiluttaminen, ruokkiminen ja hoitaminen on sitä samaa. Periaatteessa näin minä ajattelisin asiaa. (En kylläkään ole saanut mitään rahallista vastiketta lemmikkieni hoitamisesta, päinvastoin - rahaa sen kuin vain menee.) Samoin tuotantoeläinten pitäminen on taloudellisen voiton maksimointia. Myönnettäköön että eläimiä, varsinkin tuotantoeläimiä pidetään jotta oma elinkeino olisi tuettu. Minä en kuitenkaan näe mitään ristiriitaa siinä kunhan eläimistä pidetään hyvää huolta ja hoito on lajinmukaista. Pystyn seisomaan sanojeni takana, koska minä olen nähnyt kuinka esimerkiksi navetta toimii ja minä tiedän miltä näyttää terve sekä tyytyväinen eläin. Onnekseni en ole törmännyt paikkaan jossa eläintä pidettäisiin huonosti. On ollut hienoa työskennellä näiden upeiden ihmisten kanssa, jotka tekevät kaikkensa, jotta eläimillä olisi kaikki hyvin. On ollut ilo olla mukana pitämässä huolta näistä eläimistä.
   He jotka haluavat lakkauttaa turkistarhauksen Suomesta, mihin laittaisitte nämä eläimet? Kuten jo huomautin niitä ei voi vain hyväuskoisesti päästää luontoon. Se olisi itseasiassa hyvin julmaa sekä kylmäsydämistä. Samaa voisi kysyä heiltä, jotka ovat sitä mieltä että tuotantoeläimet pitäisi päästää vapaaksi ja ihmisen pitäisi lakata syömästä lihaa sekä maitotuotteita. Eniten minua kiinnostaa, mitä sellaisen henkilön päässä on liikkunut kun hän on päättänyt mennä ja vapauttaa navetallisen lypsykarjaa kolmenkymmenen asteen pakkaseen keskellä talvea? Tai miksi joku menee toisen kotiin ja satuttaa eläintä saadakseen "sopivaa" kuvamateriaalia omia tarkoitusperiään varten? En nyt tuomitse, pudistan päätäni ja huokaisen "Miksi?" Onkohan tällaisen kaltaisella henkilöllä käynyt mielessään että tosiaan "vankeudessa" elänyt eläin kuten lehmä, ei osaa ensinnäkään monen kymmenen sentin paksuisesta hangesta etsiä itselleen ravintoa - puhumattakaan siitä että onko sitä ravintoa. Toiseksi, onko tällä eläimellä tarpeeksi paksu karva, jotta se selviäisi hyytävän kylmästä pakkasesta. Eipä taida olla. Ja mistäköhän se eläin kärsii enemmän? Siitä vankeudesta vai siitä että siltä puhkotaan silmät tms. Toivoisin että voisin sopia kaikkien kanssa, että annetaan niiden eläinten nyt olla siellä hyvässä hoidossa oman omistajansa luona. Tutussa ympäristössä, missä säännöllinen ruokinta sekä hoito on taattu.
   Kuten sanoin, en ole itse törmännyt tilanteeseen jossa minä olisin ollut todestamassa kuinka eläintä on kaltoin kohdeltu. Ja en haluaisi että näiden muutaman kourallisen takia syytettäisiin kaikkia. Voin hyvin ymmärtää kuinka jonakin aamuna ei vain jaksakaan lähteä navettaan tai talliin - tavallaan. Minä ymmärrän kuinka raskasta eläinten kanssa työskentely välillä on - niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kun on päättänyt antaa itsensä eläimille, se on kokopäiväistä työtä. Eläimistä ei voi ottaa vapaata kuten toimistotöistä. Ei voi vain nousta aamulla sängystä ja päättää, "Tänään minä pidän vapaapäivän kissoistani. En hoida, en ruoki, en tee niiden kanssa mitään. Itseasiassa ne voisivat painua ovesta ulos ja kadota niin kauas etten näe niitä tänään ikinä." Ei niin vain voi tehdä. Kun eläimen on itselleen hankkinut on siitä itse vastuussa 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Jos minä tai kuka tahansa hoitaisi yhtä huonosti eläimiä kuin me ihmiset välillä kohtelemme toisiamme, olisimme jo telkien takana.
   Se miksi tämän tekstin otsikko on heittomerkkien sisällä, johtuu siitä kun halutaan suojella eläimiä ja joskus se menee yli. Tällä tarkoitan sitä aivan ääripäätä, kun halutaan vapauttaa eläimet vankeudesta ja antaa niille hyvä elämä vapaana luonnossa. Se ei ole enää suojelua. Se on kaikkein itsekkäin teko, minkä ihminen voi mielestäni tehdä. Sehän olisi massamurha monelle eläinlajille. En sulje pois sitä todennäköisyyttä, että laji alkaisikin menestyä omillaan, mutta minun on vaikea sitä niellä kokonaisena. Eläimillä on tunteet minun maailmassani. Ne myös puhuvat eleillään, ilmeillään sekä yleiskunnollaan. Niin paljon kuin minäkin eläimiä rakastan, jossakin menee raja. Minä rakastan kissojani vaikka ne kulkevatkin ulkona valjaissa ja harvemmin pääsevät syömään saaliitaan. Minä pidän lehmistä, hevosista - eläimistä, mutta en ole valmis ottamaan sitä riskiä mikä syntyy kun ihmisten kasvattamat eläimet päästetään luontoon omanonnensa nojaan selviytymään, suojelun verukkeella. Ihminen vie koko ajan lisää tilaa luonnolta, mihin nämä vapaaksi päästettävät eläimet edes sijoitettaisiin niin etteivät ne jäisi entistä enemmän ihmisen jalkoihin. Otan myös taas esille sen kuinka moni menettäisi työpaikkansa ja mitä sitä sitten tehdään kun maassa noin puolet kansasta on työttömänä? (työpaikkojen edelleen vähentyessä).
   Tästä aiheesta saisi varmasti pitemmän tekstin ja paljon asiaa, mutta jotta asia ei venähtäisi enää enempää päätän tekstini tähän kappaleeseen. Eläinten hyvinvoinnista on pidettävä huolta ja aina saa olla huolissaan, mutta jos ei tiedä asian oikeaa laitaa pitää ystävällisesti ottaa siitä selvää ja olla ainakin puuttumatta siihen omin luvin ilman pätevää syytä. Ei tuomita ja annetaan eläinten olla kodissaan, jos niillä on kaikki hyvin. Niinkin itsekkäitä kuin me ihmiset olemmekin, ei meistä eläinten omistajista kovin moni tahallaan kohtele eläintä väärin ja epäoikeudenmukaisesti. Joskus me vain tarvitsemme hieman apua itsekin, mutta emme osaa sitä pyytää.